Yhyyy, mun 12v. pikkusisko on kohta mun pitunen.. Epäreilua, että musta jää mun perheen lyhyin, oon jopa äitiä lyhkäsempi. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että löydän helpommin pitkän miehen! Mulla ei taaskaan oo mitään asiaa, mutta ajattelin nyt lämpimikseni kirjotella tänne.
Selailin taas Weheartit.com:ia ja löysin tän ylläolevan kuvan, jotenkin tää kuvaa erittäin hyvin mun mielentilaa :D En halua poikaystävää (tai ehkä haluan, kaipa sen sitten tietää kun sellai sopiva ehdokas tulee kohdalle), mutta jotain vispilänkauppaa on ikävä. Tai on ikävä sitä tunnetta, että joku haluaa sua.
Onneksi mun paras kaveri tuli Suomeen takasin, mulla oli oikeesti ikävä sellasta ihmistä, jonka kanssa voi puhua ihan kaikesta, ilman että toinen tuomitsee mitään mitä sanot. Sellanen on oikeesti (ainakin oman kokemuksen mukaan) tosi harvinaista. On ihanaa kun ei tartte pelätä mitä sanoo, vaan voi suoraan kertoa sellasia asioita mitä ei muille kertois ja, että asiat voi sanoa kaunistelematta.
Huomenna ois siis vielä 5h töitä, onneks vaan 5, ja sen jälkeen lähden viihteelle. Ihanaa laittautua nätiks (yleensä näytän Klonkulta) ja päästä irrottautumaan arjesta. Ollu taas sellai työputki, että on vaan ihan loppu.
Nyt öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti